Laaja-alainen moniosaaja elikkäs yours truly on viime viikkojen aikana suorittanut enemmän tai vähemmän näyttävän paluun parrasvaloihin eikun kateederille. Opetustyön aloittamisessa, ja ylipäätään mihin tahansa uuteen työrooliin pujahtamisessa kirjaimellisesti siisteintä on tietenkin työpuvustuksen ja sitä kautta työminän kelailu ja rakentaminen (kuten elämässä ylipäätään). Aiemmalla sijaisurallani kalliiksi käyneitä harha-askelia (kaksi tai kolme sanaa riittää: "pastellivärit" ja "Esprit" ja "KIETAISUNEULEET")tehneenä olen päättänyt, että opettajatar Kanekin on virtaviivainen mustaharmaa urbaani hengissäselviäjä. Semminkin kun aamuseitsemältä yllekiskotun asun pitää palvella mua koulun lisäksi muissakin rooleissani. Päivääni sisältyy useimmiten teinien edessä kekkaloinnin lisäksi omaa opiskelua ja haastattelujen tai muun journalistisen humpanpumpan toimittamista, ja lopuksi pitäisi vielä jaksaa baar... barrikadeille.

Ollakseen minun näköiseni, asussa pitää olla jotakin vähän outoa mutta funktionaalista, vaikka sitten naarmuja farkuissa tai ne lederhosenit. Työminäni haluaa olla myös vahva ja selkeä, metsästän herkeämättä laadukasta ja jännää jakkua tahi bleiseriä. (Anna-Maria löysi aikas täydellisen). Hameeni saa olla kapea ja lyhyt, muttei ihan niin mini. Korkokengissä ja minihameessa meinaan tuntee itsensä kovin paljaaksi, kun kumartelee klassisen liitutaulun ääressä parinkymmenen teiniäkäsen edessä päivät pitkät. Koulussa haluan asemoitua selkeästi aikuiseksi (IHANAA!), joten kaikki "liian trendikkäät" jutut ovat no-no (niinkuin ne tosaalta ovat pukeutumisessani muutenkin).

Oleellista homman onnistumiselle on tietenkin ISO eleetön ja laadukas nahkalaukku, jolla raijataan vähintään sisäkorkokengät, paperivuori ja muu tilpehöörä kodin ja areenojen välillä. Voin kertoa, että ennakkoperin sellaisen äidiltäni n. 37 minuuttia sitten. Kiitti!

Kuvia laukusta ja muista omista asuratkaisuista odotellessa, tässä muutama asenteeltaan ja pukeutumiseltaan minulle esimerkillinen nainen just nyt. (pussihousut ovat selkeästi obsessioni, onneksi mulla on jo yhdet sellaiset - ja ne satiinhaalarit... Oliskohan niistäkin hullu taidetäti/hissanope -univormun osasiksi...)

Erikoiset, mutta lämpimät huivit jännästi kiedottuna - kudotaan ite. Kapea alaosa kestää munanmuotoisen takin, jollaisen just scoretin kirpparilta. Tulkoon vaan silmitön talvi.

(kuvat Sartorialist at style.com)

Pussihousut! Iso juttu Moskovassa, vielä isompi juttu Nekalassa.

(Kuvat tavallinen Sartorialist Moskovan reissullaan)

Isona musta sit tulee ihan tavallinen (edelleeen Sartin
kuvaama) Laurenhutton:

7 kommenttia

kommentoi

Anna kirjoitti 09.11.2008 - 17:22

Heh, teikäläisen työminä kuulostaa hämmentävän paljon meikäläisen työminältä - sekä työtehtävien että pukeutumisen osalta! :) Mulla oli kanssa alussa sellainen outo juttu, että koin että mun pitää pukeutua töissä jotenkin eri tavalla kuin muutoin. Aika pian totesin kuitenkin, että ei se auktoriteetti siitä bleiseristä ole kiinni, vaan jostain ihan muusta. Luulen että oon parempi ope kun näytäkin just siltä millainen olen. Aitous välittyy, uskoisin. :) Eikä mun tyyliin muutenkaan kuulu mitkään opetushommiin sopimattomat jutut, kuten liian paljastavat hameet tai paidat, joten voin huoleti pukeutua ihan samoin kuin muutenkin. Erotun kyllä aika lailla kollegoistani, mutta siihenkin olen jo tottunut - ja varmaan hekin.

peteer kirjoitti 10.11.2008 - 22:37

Saa ja suorastaan tulee olla Laaja-alainen Moniosaaja. Tai kuten minä: Kaikkien Alojen Asiantuntija.
- Onneksi olkoon vielä duuniduuniasiassa.

SunSun kirjoitti 11.11.2008 - 11:50

Onnittelut työpaikasta (säännöllinen palkkashekki on iloinen asia) ja pyydän ja rukoilen kuvia opettajatar Kanesta työasussaan. Muutkin opettajat (lue: minä) kaipaavat inspiraatiota työasuunsa: kuinka näyttää särmältä ja aikuiselta ilman että näyttää _liian_ kummalliselta/trendikkäältä.

Vaikka alakoulussa opetankin, niin kyllä ne lapset huomaa mitä mulla on päällä ja onhan se kivaa, kun saa kehuja vaatteista vaikka ne kehut tuleekin kymmenvuotiailta! ;)

sugar kane kirjoitti 12.11.2008 - 16:15

Anna, joo, toi on jännä ilmiö, että yrittää pukeutua ihan eriksi mitä oikeasti on. Mä en muista ainakaan tehneeni mitään vastaavaa aiemmissa duuneissa, opettajana sain sit hepulin. Ehkä mä halusin kuulua opettajanhuoneen pehmeitä neuleita pehmeissä sävyissä suosivaan Oikeiden opettajien joukkoon, nuoriso kun tuntuu ottavan mun ns. oman tyylin ihan hyvin vastaan. Ne kyllä tosiaankin kommentoivat open vaatetusta, mutta mikäs sen mukavampaa.

peteer, kiitos! Koen myös olevani KAA, vielä kun siitä sais palkkaa.

SunSun, kuvia tulossa, mutta lähinnä mää oon hiihtänyt yksissä ja samoissa pari viikkoa.

Hih, mulle sanoi muutama vuosi sitten pari neljäsluokkalaista tyttöä, että näytin yhdeltä Huippumallihaussa-kilpailijalta, varmaan siks kun mulla oli rillit ja silläkin oli. Mutta yleensä lapset on tarkkoja ja niiden kehut on aina ihania!

Nei kirjoitti 15.11.2008 - 11:03

Heh, tuo otsikon laulu on niin loistava :D

Mulla on sulle haaste blogissani, vilkaise jos kiinnostaa :)

maire kirjoitti 16.11.2008 - 03:59

hei sugah!! mä kiitän kauniisti plakaatista ja kommentoin salaa hiukan. lauren hutton on sellanen et jos mä olisin wanha rouwa mä haluisin näyttää tolta/siltä/häneltä. tai toinen vaihtis (ja tä menee sit pitkän reissun mukaan..) MUTTA jos ja kun joku on lukenu vice-lehden dos and don'ts kirjaa siin on yks kuva siit rouwasta ku menee iso valkastu nuttura päss nykin kadulla ja leparditurkki (feikki..) päällä (mä oon juovuksissa memphisissä ja ajatus siis seikkailee kovasti) et miten italialaiset societé frouwat näyttää emeelt ni silt haluisin näyttää. mä lupaan skannaa sen kuvan ja postaan kuvan ja teksin te tä olis ees hiukan selkeempi. oon pahoillani.

sit muuta, vaik men oo opettaja tai mitää mut tajuun ton kriisin at jakkupuku/auktoriteetti ku omal kohdal käyny monta reissuu et ei o oiken tienny miten olla ja näyttää. kun tavallaa haluis olla se messevä ja kliffa jannu ja näyttää fantsult japanilaislt avantkardelt mut silti olis ittes ikänen ja skandinaavisen tyylikäs.

täs e ollu mitää järkee, mut koitan laittaa fiksumpaa jossan välis. halusin vaan enimmäksee kiittää et plakaatti ku niin fiksuu tekstii niinku täs just kans kävi ilmi et kannatti antaa mairel pokaali.

sugar kane kirjoitti 19.11.2008 - 19:37

Nei, niinpä, just tollasia tuntemuksia sinänsä onnellinen tapahtuma herättää. Kiitti haasteesta, katsotaans jos ehdin vastailla!

Maire, sä olet ihana, todellakin kannattaa antaa sulle pokaali jo pelkästään juovuksissa kommentoimisesta!

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)

Kotisivusi osoite

Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten

Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)

Kommentti

Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code