Täällä vietämme välipäiviä joululahjojen ja muiden hämmentävän fallisten objektien parissa, Rodarte-henkisiä käsitöitä yrittäen ja välillä "Inspiraatio"-kansioon tallennettuja kevät-kesän 2009 mallistojen parhaita pälyillen. Jipii!

Sain perheeltä ja Pupulta (oik. Tärk.Hlö, mutta herkeän näin juhlakauden kunniaksi vähän tavallista ällömmäksi) ihania, ajatuksella hankittuja lahjoja. Fäshön-blogiin esiteltäviksi sopivat eritoten siskolta saadut Kerttu-rannekkeet (Co4 Luomus Oy), jotka on niinku tollasta huovutettua joustavaa villasekoite tommosta, ja pelastavat jääkätisen pikkusiskon hengen ja hengentuotokset talvellakin. (Mulla on aina kädet ja ranteet jäässä, pidempään koneella oleskelu/työskentely on välillä ollut kovin tuskaisaa.) Noissa on tommonen hieno kaareva sauma, ja ne todistavat, että huovutettukin voi olla SIISTIÄ, ajatella.

Tärkeä Tonttu päätti, että Carolina Herreran 212-tuoksun Sexy-editio tuoksuu minulta, ja kyllähän se mulle käy. (Käytin alkup.212-tuoksua vuosituhannen vaihteessa, tässä tuttuun mausteisuuteen on tullut raikkautta, sexyä kuin mikä.)

Huulipunaakaan ei tarvinnut itse ostaa, kun äidin huulipunalaatikosta löytyi just oikean todellisen punainen Givenchyn puna, sävy numéro 704. Harjatun hopean värisessä hylsyssä on peili ja kaikkea. Päässette ihailemaan tätä sulohuulillanikin, mikäli joskus vielä käyn suihkussa ja/tai pesen hampaani... (Tällä hetkellä sivilisaation pariin palaaminen näyttää epätodennäköiseltä.)

Itsekin koetin lahjahankinnoissa suosia hyviä juttuja. Sisko sai Kaksi Tvån pitsikorvakorut, äiti Ajastan lasihelmi-heijastin-pipan, Henkilö Kuosia, isi lempparinsa levyn, ja kaikki olivat ainakin tyytyväisen oloisia. Kotimaisen laatutuotannon suosiminen jatkuu, kun alan metsästää 60 vuotta täyttävälle äidille lahjaa. Toimikuntaa miellyttää ajatus Arela Lizzan kashmir-neuleista, tyyli- ja laatutietoinen rouva ansaitsee lämmittävää luksusta arkeensa.

Mää meen kutoon nyt, sillävälin M.A.N. puree ja lyö:

ps. Olin kirjoittamassa ns. Vanity sizing -suuntauksesta eli vaatekokojen inflaatiosta ja sen aiheuttamasta hermojen menetyksestä sekä suurisuuntaisista huomioistani tässä heijastuvasta länsimaisen yhteiskunnan rappiosta (oikeesti, Lindexin alesta haalimani muuten mainiot koon 36 housut on mulle ISOT, VATSASTA, ja lukiotyttönä, painaessani 3-5 kg nykyistä vähemmän, oikea kokoni oli 38-40. QUO VADIS muotiteollisuus JA itseään huijaava nykynainen? Ei tässä oo enää mitään järkeä.), mutta onneksi huomasin Outrageous Outingsin Stellageen tehneen sen jo, fiksummin. Lukekaa!

pps. KEVÄT ON SININEN. Palaan asiaan tuonnempana.

9 kommenttia

kommentoi

shandi kirjoitti 28.12.2008 - 17:14

Tuollainen kokojen rukkaaminen on siitäkin ikävää, että minunlaiseni mini-ihmiset eivät meinaa löytää vaatteita aikuisten osastolta. Joskus 34kin meinaa tippua päältä ja se ei ole hauskaa tai mieltä ylentää. Sitä kun haluaisi ostaa jotain muuta kuin Hello Kittyä tms. lastenvaatteita.

Spots kirjoitti 28.12.2008 - 18:58

pistähän sit kuvia neulomistasi jutuista! mä en oo lukenut tänä jouluna edes kirjoja, neulonut vain. ja huomiselle olisi parit deadlinet, mutta pipot ne vain vetelevät pidempiä korsia. ajattelin jo alan vaihtoa.

Nana Q. kirjoitti 28.12.2008 - 21:10

Hahaa, vaatekoot ovat kyllä yksi tämän universumin arvoituksista. Olen tullut siihen tulokseen, että semivaikea hahmotushäiriö lienee kokoluokittelijoiden ammattivaatimus.

Minullapa on muuten tuollaiset Kaksi Tvån pitsikorvikset! On ne vaan ihanat.

SunSun kirjoitti 29.12.2008 - 12:44

Joo, kokojen vaihtelu (suurentaminen) on ihan älytöntä. Se tekee vain asiakkaiden elämän vaikeaksi, kun ei ikinä tiedä, että minkä kokoisia vaatteita sinne sovituskoppiin pitäisi raahata ja netistähän ei viitsi tilata mitään, kun koko M voi olla mitä tahansa välillä jättimegaiso-kittanamini. Minen ainakaan jaksa lähetellä vaatteita takas, niin sitten en tilaa mitään.

EU tosin aikoo luoda Euroopan sisäiset standardit vaatekoille (Koille? Ei kuulosta hyvältä. Ko'oille? Kuulostaa väärälle tuokin.), että sitä odotellessa. Sitten aikanaan esim. kaikki M-koot ovat samankokoisia valmistajasta riippumatta. Mielettömintä koko jutussa on se, että standardit luodaan VASTA NYT, eikä jo vuonna yksi ja kaksi, niinkuin kaiken järjen mukaan olisi pitänyt tehdä jo AIKAA SITTEN!

Anna kirjoitti 29.12.2008 - 13:53

Ihanaa että joulunne oli onnistunut! Myös meillä kaikki sujui vallan kivasti.

Hienot nuo saamasi rannekkeet! Olen muuten sitä mieltä, että huopa on loistava, hieno materiaali. Eihän ole huovan vika että siitä tehdään yleensä jotain hassua ja höhlää (kuten piippahattuja)! Olisi siis todella toivottavaa että tuollaista coolia huopasuunnittelua olisi paljon enemmänkin, materiaalista kun olisi vaikka mihin.

Koot: oon samaa mieltä. Erityisesti homma kyrsii nettikauppoja ajatellen: kokoihin ei voi yhtään luottaa, ja vaatteiden ostaminen on näin vieläkin vaikeampaa. (Joo, onhan niillä niitä kokotaulukoita, mutta olis kiva jos ihan se kokokin sanoisi jotain...)

Keväästä: munkin kevät ja epäilemättä kesäkin on sinisiä. Jo viime kesä oli siniharmaa, nyt olen ihastunut lisäksi ihan klassiseen laivastonsiniseen sekä sellaiseen vahvaan kirkkaaseen, enklanniksi "royal blue". Sinivihreät sävyt, kuten turkoosi tai petrooli, eivät kuitenkaan nyt maistu. Taisin saada niistä pari vuotta sitten vähän yliannoksen.

sugar kane kirjoitti 29.12.2008 - 14:47

Shandi, juu. Toi ameriikkalaista vanity sizingia koskeva wiki-artikkeli oli varsin valaiseva, nykykäytössä on ns. katalogikoot, jotka on jopa kuusi kokoa olemassaolevia amerikkalaisia standardikokoja isompia, eli ent. 12 on nykyään 6, jolloin ent. 6 on 0. MITÄ JÄRKEE. Ja sama suuntaus on siis meillä nyt meneillään. Stop the madness. PErusteena tosiaan käytetään tuota parempi fiilis -argumenttia, mutta jos naisen itsetunto on vaatteen numerosarjasta kiinni, niin morjens. Etenkin kun kaikki tietää, että ne on huijausta.

Spots, juu, heti kun kerkeen! Nyt ollaan vielä vahvan suunnittelun asteella. Plus tarvii tehdä yllätysrynnäkkö mamman mohair-varastoon... Kiitos muuten elämän aakkoset -haasteesta, olen yli puolet elämästäni odottanut Glorian yhteydenottoa tuon tiimoilta, harjoitellaan nyt tällä!

NanaQ, juu on ne, ja ärsyttävintä on ettei nykyään jo OLEMASSAOLEVIA standarditaulukoita käytetä.

Mä en itse käytä korviksia ollenkaan, mutta melkein rupesin noiden kaksi-tvåiden takia! Ihanii.

SunSun, juu, postitilaus on älytöntä, vaiks onhan niissä kaupoissa niillä käytössä oleva mittataulukko. Tyhmää kuitenkin, kun just se M, joka mun mielestä on oikea koko, voi olla ihan mitä vaan (sit taas niissä S:issä sun muissa on liian lyhyet hihat kumminkin).

Joka maallahan on omat kokotaulukot olleet varmaan valmisvaateteollisuuden synnystä alkaen, ja kyllä mä muistan iloiselta 90-luvulta, että niihin pystyi luottaan, US 8(-10) oli UK 12 oli EU 38 oli FR 40 oli IT 42 (vai olixe 44) oli universaali M, mut nyt etenkin UK-koot on brittien pullataikinaituttua menneet täysin mahdottomiksi hallita.

Tässä on joku universaali naisten itsepetos meneillään. Kuten Stellagee esimerkissään mainitsee, Marilyn Monroe oli ehkä (tissien ja pyllyn takia) oman aikansa kokoa 12 (euroopan 42), mutta nyky-nelikakkoset olis sille aikamoisia joukkuetelttoja. Samoin farkkujen tuumakokojen sisällä on tapahtunut väljennystä: hoikkana lukiplikkana mun levikset oli vyötäröltä 30-tuumaisia, ellei isompiakin, nyt "mun koko" on joku 28. Häh.

Edelleenkään mä en tajua, miksei niitä numeroita voi lisätä isompaan päähän. Jos ei pokka ostajalla riitä, niin sit voi vaikka laihduttaa.

Anna, kiva kuulla! Jouluhan sitäpaitsi jatkuu loppiaiseen asti, opiskelijat ja freelancerit ainakin pussailee ja loikoo täysillä välipäivät...

Rannekkeista, koista (kyllä se vaan kirjoitetaan noin. Kai?)ja sinisestä samaa mieltä!

Anu kirjoitti 30.12.2008 - 18:49

Tuosta Arelalizzasta sen verran, että käsittääkseni niitä neuleita ei ole tehty Suomessa (suunnittelijat vaan on suomalaisia) ja kun itse kattelin niitä neuleita jossain kaupassa, niistä joissakin oli sellainen pelottava "saattaa nyppyyntyä käytössä, mutta se on villan ominaisuus" -lappunen, joka ainakin Marimekon neuleissa tarkoittaa sitä, että neule nyppyyntyy ihan perkeleesti (ja paljon enemmän kuin laadukkaan villan "ominaisuuksiin" oikeasti kuuluu, ainakin minun mielestäni).

Noi rannekkeet on kyllä hienot, ja oivallinen esimerkki siitä, että huovutusvillalle voi tehdä muutakin kuin värjätä vihreäksi ja leipoa hassuksi hatuksi. Mulle kans tollaset!

sugar kane kirjoitti 31.12.2008 - 17:24

Anu, juu, tarkkana pitää tietty olla, kun noita katsastaa. Kashmirin ominaisuuksiin kylläkin nyppyyntyminen normivillaa enemmän kuuluu (sellaisen normaalin "liukkaan" lampaanvillan ei kyl kuulu nyppyyntyä juur ollenkaan, ja esimerkkihenkilön ainakin 30 vuotta vanha ysl-villaneule olkoon esimerkkinä, ettei OIKEASTI laadukas niin teekään. Joku siellä marimekollakin meitä kusettaa.)

Jeps, noi on tosi hienot ja pääsevät kovaan käyttöön, kun talvi saa. Toi on tosiaan turkulainen lafka. Sisko oli jostain Hgin basic-joulumyyjäisistä löytänyt, sitkeä kun on.

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)

Kotisivusi osoite

Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten

Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)

Kommentti

Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code