No fun to be alone.
... laulaa Iggy-setä ja on kerrankin väärässä.
Tärk. Henkilön lähdettyä jonnekin, joihinkin nuorisobileisiin (mää olen liian vanha ja huonolonkkainen heräämään vieraissa kaupungeissa paha maku suussa ja piilolinssit viidettä päivää päässä, tai ainakin tänään tuntui siltä) minulle jäi vihdoin (on tässä jo joku kolme päivää taas heilasteltukin samperi) aikaa omistautua rakkaille harrastuksilleni: vaatteiden sovittelulle ja vaatekokonaisuuksien kelailulle sekä em. toiminnan kuvaamiselle! Lisäksi mää aion syödä ja lukea ja katsella kai jotain leffoi.
Ensimmäisenä jospa sittenkin -pohdintaan pääsi Nahka-Asu-merkkinen nahkahamelöytö, ja tulin siihen tulokseen, että huippukuntoisen tällaisen myyminen olisi sulaa hulluutta. Polvipituisena musta nahkahame on sitäpaitsi just sopivan tuhma/kiltti saapastädille. Harmi vaan, etten tajunnut kuvata jo aiemmin päivällä auringonpaisteessa. Hameen parina vanha ja loppujen lopuksi just hyvä hm-paita* ja itse dekonstruoimani Espritin paita.
*Monessa blogissa on tullut vastaan uudenvuodenlupaus tyyliin "ostan vain kallista kamaa ja kierrän H&M:n kaukaa". Mä suosittelisin tilalle päätöstä OPETELLA tuntemaan kangaslaadut, ompeleen tason, ja oman kroppansa: Akryylivillapaidassa on kaikki akryylin paskaominaisuudet, vaikka se maksaisi kaksisataa, vino sauma kiertää kalliinkin trikoopaidan epäkelvoksi, ja ketkukaupoistakin löytää hyvää viskoosia ja puuvillaa, jopa silkkiä. Ne pitää vaan osata, kuluttajan todella kannattaa opetella tuntemaan, mikä on laadukasta.
Kuluttajan oma laaduntarkkailu on erityisen tärkeää kenkien kohdalla, niin koreasti tursuavat liimaukset laadukkainakin pidettyjen merkkien popoissa.
(Ennenvanhaan Taata Sillanpää saarnasi jouluna radiossa, pääsisinköhän mä pitämään uudenvuodensaarnoja?)
Samaisesta HM-helvetistä löysin alennetun Divided-puuvillahameen (ja tinkasin siitä vielä 20 pojoo pois, hah), koska kevät on royal blue. Siinä ja puretussa villapaidassani ajattelin mennä huomenna päiväkaljoille! (Vuosi kannattaa aloittaa niissä merkeissä kuin sitä aikoo jatkaakin...)
Paremmin hame näkyy seuraavissa, partnerinaan Preen-paitani (noin autumn-winter 02?), joka todistakoon, ettei rakkauteni Thea Pregazzin ja Justin Thorntonin luomuksiin ole ohimenevää laatua. Mun uudenvuodenpäätös vois olla, että käytän tätä vähintään viikottain! (Täksi vuodeksi päätin alkaa pukeutua paremmin, ja se on pitänyt! Käsien hoidon kanssa on vähän niin ja näin, mutta huulipunan olen ominut viime metreillä osaksi habitusta. Jei!)
Kuten taustasta huomaa, mä en sisusta. Täällä on kasoja, piuhoja, lootia, ja jotain kivoja juttuja. Kuten viinirypälettä ja suolatikkua! (Pähkinät ja kalja meni jo.)
Hyvää luettavaa...
... ja huonoa.
Katsoisinko ihanan ylimielistä brittikomisariota (The Wire on varattu Henkilön kanssa katsottavaksi)...
... vai kreisiä Matadoria?
Ann Demeulemeesterin kevät on muuten ORANSSI...
(kuva Style.com)
...mäkin haluan just näin oranssin mekon! (Henkka-alessa oli sellainen yli-tyttömäinen, jonka voisin yhdistää villatakkiin ja olisin huulipunineni ilmetty Kurt, tai ainakin Last Daysin päähenkilö....)
Ihanaa ja inspiroituvaa vuotta 2009 kaikille teille! Kiitos kuluneesta vuodesta, olen saanut bloggaamisesta ja teidän kanssanne kommunikoimisesta mielettömän paljon iloa.
(Iggykin näytti parhaalta otsatukassa.)
|
16 kommenttia
|