Taas mulla on vaikeeta ja ongelmia, onneksi lähinnä vaatteisiin liittyviä. En nimittäin osaa pitää enää hameita ollenkaan, ja mekoissakin olo on nihkeähkö. Voi kauhia paikka!

Syytän tietenkin bloggausta. Maria kirjoitti oivaltavasti bloggarin ulkonäköasioista, ja vaikka itse olen bloggailun myötä lähinnä oivaltanut, kuinka helkkarin hyvännäköinen nainen minä olenkaan, olen myös havainnut, että hame päällä olen vähän jotenkin ei-sugar-kanen-näköinen. (Mä siis olen luonut internet-hahmon, ja nyt yritän pukeutua siksi, tervettä...) Ikäänkuin lyhyet hameet paljastaisivat koipieni ikävimmät puolet, ja mekot taas piilottaisivat muun kropan parhaat. Tai ehkä mä vaan näytän niissä jotenkin vanhalta, eli - apua - ikäiseltäni, väärällä tavalla?

Tunnetila-blogissa tuli puhetta kontrastien kiinnostavuudesta. Mä käytän aina korkoja ja vartalossa on riittävästi kurveja, jos siihen lisää minihelman, tulos on lihatiskin supertarjous, jos taas Naisellisen Mekon, tulos on täti. Don't get me wrong, haluan näyttää aikuiselta, mutta en ankealta. Mekot ja hameet toimivat usein parhaiten sirojen tyttömäisten kenkien kanssa, ja se jos mikä ei ole mua. Nahkahame yhdistettynä jakkuun on mun päällä kivan keski-ikäinen, shortsien tai nahkahousujen kanssa vaikutelma on ihan toinen. Huolettomaan mekkoon yhdistetty perusneuletakki tekee musta lempeästi hymyilevän, mutta takaa kovin kireän kokoomusnaisen, ihan yhtä helppojen ja huolettomien haalareiden kanssa tarina on aivan eri.

Bean blogissa paljastin haaveilevani piiiitkästä maksimekosta, jollaista en oletakaan ihan heti löytäväni. Sen pitää olla samanlainen statement piece kuin noi haalarit. Itseasiassa kaikkien mun tulevien hankintojen pitäisi olla Vaatteita Isoilla Kirjaimilla - elämä on liian lyhyt semikivoille perusvaatteille.

Niitä odotellessa kokeilin kesän parhaita housuja, Samu-Jussi Kosken Marimekko-malliston silkki-puuvilla-sekoitebögiä eri yläosien kanssa.

Moni ulisee, ettei housuissa ole mukava olla, ne kiristää ja puristaa. Mä neuvon ostamaan oikean kokoiset ja hyvin leikatut sellaiset. Jos ihan kaikki kuitenkin puristaa, tanssi Burro Bantonin tahdissa muutama tunti päivittäin ja kokeile sit uusiksi. (Swim)suit issues - nyt myös kuntoliikuntaohjeita!

Tuomio: Ikivanha Henkkiksen silkki-nahkatoppi toimii, saman puljun liian pieni tarjousliivi joutuu kiertoon, ja armeijanvihreä daidepaita on nyt ilman hihoja just hyvä!

10 kommenttia

kommentoi

patentti kirjoitti 24.05.2009 - 13:58

Mulla ei jotenkin ole minkäänlaista käsitystä housujen malleista, ne ovat jääneet ihan tuntemattomaksi alueeksi. Farkkuja osaan etsiä, mutta en tiedä että millaisia housumalleja eri valmistajilla on ja millaisia malleja mun vartalolle edes pitäisi etsiä. Hameet on huomattavasti helpompia :)

Anu kirjoitti 24.05.2009 - 16:21

Mä mahduin jo pussihousuihini, kun tänään kokeilin, joten elämä alkaa voittaa täälläkin. Ja päätin juhlistaa huomista tilipäivää ostamalla pitkästä aikaa ihan oikeat housut, ne on mulla jo Beamissa varattuna. Ehkä voisin jopa riehaantua ja ottaa niistä asukuvan!

Mekot ja hameet on mun mielestä ihan jees ja mulla on kattava valikoima mulle sopivia sellaisia, mut just nyt tahdon käyttää housuja ihan vaihtelun vuoksi, kun en melkein yhdeksään kuukauteen ole käyttänyt muita kuin mekkoja.

sugar kane kirjoitti 24.05.2009 - 16:51

Patentti, housut on kyllä vaativahko juttu, mun mielestä niissä materiaalinkin kanssa on tarkempaa kuin hameosastolla: Housujen pitää pitää kutinsa, eikä naisvartalolle sopivia pöksyjä voi leikata yhtä helpolla ja halvalla kuin monia hameita. Toisaalta taas hyvät housut imartelee kroppaa enempi kuin about mikään. Ei kai siinä auta kuin kierrellä ja sovitella - mulla on vähän vastaava homma hameiden suhteen, tällä hetkellä en tiedä, mistä lähtisin etsimään sellaista, joka sopii tyylinsä, mallinsa ja matskunsa puolesta nykyfiilikseeni ja kranttuun makuuni.

Anu, lisätietoa Beam-housuista samantien! Housuissa on tosiaan toi puoli, että niissä on erilainen olo kuin sallivammissa mekoissa (joita nykyään tuntuu käyttävän kaikki muutkin kuin odottavat äidit...), mikä on tosiaan vaihteeksi ihan hauskaa. Luulen, että Nuoriso (=jotakuinkin kaikki meitä nuoremmat...) kokee housut hankaliksi just siksi kun viimeisen vuosikymmenen melkein jengi on hiihtänyt munanmallisessa mekossa ja leggingseissä, tietty oikea housu tuntuu päällä erilaiselta. Ei kuitenkaan yhtään epämukavammalta, etten sanoi päinvastoin.

Teillä molemmilla on sellainen tyyli ja sellaisia KENKIÄ (lue: myös matalia ja tennareita), että mekot ja hameet näyttää raikkaille, mulla ne on jotenkin blaa. Just nyt.

Anna kirjoitti 24.05.2009 - 17:32

Musta mekot ja hameet on kesällä kyllä ihan ehdottomia: mulle kesäfiiliksessä yks oleellinen juttu on se, että saa paljaitten säärien pariksi pukea hameen tai mekon. Siihen fiilikseen housut - minkäänlaiset housut, edes shortsit - ei vaan pysty. Mutta toisaalta housut on ihanan ryhdikäs vaate kyllä - enkä tosiaan sanoisi että mitenkään epämukava, vaikka kuulunkin varmaan sun kategorioissa noihin munanmallisiin mekkoihin pukeutuviin täteihin. Mä kun tykkään kyllä niistäkin - jos vaan ovat mun makuun leikattuja ja laitettuja. Ja siis haluisin tässä kyl kanssa tuoda esiin sen, että osa pussittavista tai säkkityyppisistä vaatteista on kyllä kanssa tosi ajatuksella leikattuja ja omalla laillaan ryhdikkäitä (kuten musta esim. taannoin hankkimani Preen for Topshop -paitajakku tai Leikisti-mekko; en tiiä ootko käynyt mun blogissa pitkään aikaan, mut niistä on kuvia siellä).

Mä siispä tykkään housuista kovasti, kuten myös mekoista ja hameista. Kaikki käy... :) Aina on kyse vaan siitä, onko ko. vaate mun näköinen vai ei: niin housujen, hameiden, mekkojen kuin minkä vaan seasta löytyy aina sekä upeita helmiä, mitäänsanomatonta höttöä että täyttä paskaa.

Mutta! Kyl mä todellakin tajuan kyllästymistäkin: mä en itse kykene tällä hetkellä lainkaan pukeutumaan neuletakkeihin, kun ne ei vaan tunnu omalta ollenkaan. Ja kohta ne taas tuntuukin, sehän on selvää. Mä olen kanssa näistä kyllästymis-jutuista kirjoitellut omalla tontillani hiljattain - luulenpa että kun olemme siinä tilanteessa että kelien muuttuessa kevätgarderobi alkaa vähitellen vaihtua kesä-sellaiseen nämä tuoreus- sopivuus- ja kyllästymis-aiheet pohdituttavat meistä monia.

sugar kane kirjoitti 24.05.2009 - 17:50

Anna, väärinkäsitysten välttämiseksi korostan, että jälleen kerran puhuin tässä vain itseni kautta ja itseäni/kroppaani/tyylitavoitteitani ja IKÄÄNI koskien, en siis kategorisoi muita pukeutujia tädeiksi, tytöiksi tai miksikään muutenkaan.

Mulla on ollut hameallergia jo jonkin aikaa - luulen, ettei se ole niinkään tekemisissä vuodenajan kanssa, vaan sen, että mä tavallaan etsin uutta tapaa olla minä - olen 34, en halua missään tapauksessa olla enää tyttömäinen, mutta vielä vähemmän tätimäinen, ja jutut, jotka nuorempana oli mun päällä kiinnostavia tai epäsovinnaisia, ovatkin nyt tosi sovinnaisia. Mun mielestä on ihan kiinnostavaa ottaa myö toi ikäaspekti aina välillä mukaan - sehän ei tarkoita, etteikö jossain iässä SAISI pukeutua jotenkin, vaan että jotkut jutut ei oo enää ajankohtaisia, tai eivät vielä ole ajankohtaisia - tavallaan mun ulottuvilla on nyt enemmänkin tyylivaihtoehtoja kuin ihan parikymppisenä, joihinkin juttuihin tarvii kasvaa. Niinku.

Toi on mahtava toi sun meininki, että kaikki käy. En mäkään sinänsä tuomitse mitään vaatekappaletta mahdottomaksi, mut just nyt tosiaan tuntuu, että oikean hameen löytämiseksi tarvis nähdä kohtuuttomasti vaivaa. Toisaalta haaveilen ehdottoman hyvinleikatusta pitkästä hameesta, kapea joka levenee helmasta, viimeksi nähty Daryl Hannahilla grungeaikoina ja mulla circa -93...

Anna kirjoitti 24.05.2009 - 18:04

Pitkä hame tai mekko olis varmasti sun juttu! Mutta kyllä: ymmärrän ettei mikä vaan käy, vaan pitää sit olla just eikä melkein. Ehkä joku epäsymmetrinen helmakin vois olla pitkässä hameessa? Sellaisia - musta ihan törkeen hienoja - oon nähnyt esim. Demeulemeesterillä, Van Notenilla tai Owensilla, esmes. Ja jossain Yooxissa tahi Ebayssä saattaa toisinaan olla jopa ihan hyviä diilejäkin tarjolla.

Toi ikäpohdinta on ehdottoman tärkeää ja kiinnostavaa kyllä! Ja kyllä mäkin usein suhteutan tyylivalintojani myös ikään: en haluisi pukeutua teinisti, en myöskään siten kuin kolmekymppisen ehkä odotetaan pukeutuvan (mitä se sitten ikinä tarkoittaakin! ;)). Erityisen kiinnostavaa on tuo mainitsemasi "kasvaminen" tiettyihin juttuihin: on mahtavaa tunnistaa muutos itsessään myös suhteessa omaan kehoon, makuun ja tyyliin. Monet osat pysyy, tietyt muuttuu.

Hei, pitipä muuten vielä sanoo, et noi on kyl tosi hyvät noi sun housut!

sugar kane kirjoitti 24.05.2009 - 18:19

Jep Anna, Demeulemeesterin ja muiden belgialaisten dekonstruktionistien (kuten niitä silloin kutsuttiin) innoittama mun edellinenkin pitkä hame ja maiharit -kausi oli. Ihan paras oli sellainen äitini ompelema pitkä jerseyhame talvikäytössä, vois komentaa mutsia tekemään replikan ensi syksynä.

Pitkä hame/mekko siis olis ihan kiva lisä garderoobiini, hankin jos tulee täydellinen vastaan, mut uutta päähänpinttymää en suostu tästä ottamaan. Olen erittäin tyytyväinen just läpikäymääni kesäpuvustooni noin yleensä, kyse on nyt oikeiden yhdistelmien löytämisestä, joten silkkihousuja tullaan näkemään tällä palstalla PALJON. Muutenkin tahdon taas pois kaiken uuden tahtomisesta, mulla on jo vaikka ja mitä.

Anu kirjoitti 24.05.2009 - 19:50

Kontrastien kiinnostavuudesta tuli mieleen, että ehkä hame ja matalat kengät tai tennarit on kiinnostava yhdistelmä just siksi, että siinä on outo kontrasti - se perinaisellinen ja perinteinen settihän on hame ja korot.

Ikäpohdintoihin liittyen vielä, teiniyden ja perus-kolmekymppisyyden lisäksi yksi välitettävä ulottuvuus voisi olla perinteinen äitiys. itse ainakin olen saanut itseni kiinni pohtimasta sitä, pitäisikö minun alkaa käyttäytyä kuin Vastuullinen Aikuinen, eli lakata tuhlaamasta rahaa outoihin vaatekappaleisiin ja kenkiin ja käyttää ne rahat jotenkin järkevämmin (taloudenhoitoon tms.). Noissa odotuksissa on kyllä se hupsuus, että ne ovat useammin oman pään sisällä kuin oikeasti olemassa.

Anna kirjoitti 24.05.2009 - 20:17

Hei anteeksi Sugar Kane että tällä tavalla terrorisoin sun kommenttilaatikkoa, mut pakko vaan kommentoida tuohon Anulle vielä, että mä en kyllä ole kokenut mitään erityistä tarvetta olla Vastuullinen Aikuinen - eikä äitiys ole missään vaiheessa saanut mua ajattelemaan niin, etten voisi tai saisi hommata itselleni sellaisia juttuja, jotka on kivoja ja mieleisiä! Siis emmä nyt sitä tarkoita että shoppailen niin ettei lapselle riitä ruokaa (ja siis mullahan on kauheen vähän rahaakin; eipä sillä kotihoidon tuella juuri herroiksi elellä...), mut sitä vaan meinaan, että kyllä tyyli ja pukeutuminen voi olla äidille huipputärkeitä juttuja. Mä näen sen niin, että tyyli ja muoti on mun harrastuksia - ja harrastuksethan auttaa jaksamaan arkea. Eikös?? :)

Toisaalta mulle pohdinnan arvoinen juttu on kyllä (aina ja ikuisesti) tuo Sugar Kanen esiin nostama "tahtomisen" problematiikka: mun pitäisi kyllä taas tosissaan alkaa miettiä vähän miten paljon kaikkea tarvitsenkaan! Sillä mullakin on vaikka mitä kivaa jo kaapissa. Ja kun keskittyy haalimaan kaikkea kivaa uutta (mun tapauksessa tosin lähinnä uutta vanhaa, mut kuitenkin), helposti ihan unohtaa mitä kaikkee hienoa jo omistaakin. Mä en ole mikään shoppailija, mut silti "kaikkee hienoo" vaan koko ajan kertyy lisää. Välillä voisin pitää taas vähän taukoakin...

sugar kane kirjoitti 24.05.2009 - 21:29

Anu, se kontrasti juurikin.

Anna, täällä ei tarvii pyydellä anteeksi, ainakaan keskustelua.

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)

Kotisivusi osoite

Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten

Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)

Kommentti

Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code