Bam bam!
Huutelin taannoin kommenttienne ja kysymystenne perään, ja sainkin paljon hyvää kelailtavaa, kiitos osallistuneille! (Kaipaan muuten edelleen tänne keskustelua, kommentteja ja vaikka parannusehdotuksiakin, ei tää nyt IHAN täydellinen blogi kuitenkaan ole. Vaiks melkein onkin! Perusteltu kritiikkikin on tervetullutta, mutta muistakaa että olen herkkä, itsesääliin taipuva ikäneito...)
Seuraavat asukuvat vastaavat omalla tavallaan pariin kiinnostavaan kommenttiin.
LauLau: "[...]Ja mä näkisin mielelläni miten muut yhdistää itselleni tärkeän skeitti/surffi tyylin ja asenteen aikuisten pukeutumiseen. Ei mulla siinä sinänsä ongelmaa ole, teen sitä kyllä itse itseäni tyydyttävällä tavalla, mutta ihan harrastuksen vuoksi."
gena: "[...]Miten selvitä kesän kuumista päivistä asenteella? (heh) Miten pukeudut aurinkoon? Otatko aurinkoa? [...] Millä asulla/fiiliksellä sateeseen tms kesän eri tapahtumiin/terassille/juhliin? Ja miten sen oman tyylin ylipäänsä löytää, mistä kannattaisi aloittaa, lähteä kokeilemaan jos se elämänalue on hakusessa?"
1. Mun tapa on yhdistää ns. nuorisoelementti - tässä samaisen LauLaun taiteilema printtiteeppari - juhlavampaan, tai ns. aikuisvaatteeseen. Jos nyt joku ei vielä tiedä, niin satiiniset haaremihousut ovat klassisen aikuisen ygösvalinta kesään.
Suuresti ihailemani, vuoden pukeutujaksikin valittu, suunnilleen ikäiseni ja pitkälti samoista intressipiireistä ponnistava Maria Veitola pohti jossain haastattelussa just tämän ikäisen pukeutumisen haasteita. Teepaita, farkut ja tennarit ei tunnu (enää) jotenkin riittävältä yhdistelmältä, eikä liika tyttömäisyyskään nappaa - toisaalta just aikuiset naiset pystyy kantamaan epäsovinnaisiakin yhdistelmiä.
Mulle oleellinen osa lookkiani on harkittu laittamattomuus. Kova meikki ja tällätty tukka vanhentaa ja jäykistää. Muhun tarttuu auringossa väri ihan kivasti ja viihdyn paisteessa, mutta suojaudun kyllä palamiselta, etenkin kasvot ovat arka paikka. En enää jaksa stressata rusketuksen tasaisuudesta, kuka sitä ehtii vauhdissa huomata.
Kuten olemme havainneet, oleellisin osa tämän kesän lookkiani ovat kaikenmaailman HOUSUT. Tämä viimeisin eksemplaari löytyi Stockan outletissa lohtua etsiessäni, Zaran pöksyistä pyydettiin femmaa. Samasta paikasta löytyi Oxxon hauska sydän. (Ja musta on tullut ilmeisesti koruharakka, hämmentävää.)
2. Olen vältellyt tyylineuvojen antamista, koska mistäs määkään mitään tiedän, mutta tässä bloggaillessa on alkanut (harhaisesti?) tuntua, että on mulla jotain ehkä hallussa ja jaettavaa. Yksi oleellisimmista jutuista mun mielestä tyylikkäässä, tai toimivassa, asussa on mittasuhteiden hallinta ja muotojen vaihtelu. No siinä tulikin kaksi. Myös materiaalien ja pintojen vaihtelu on tärkeää.
Siis: Lörppähousut-timmimmin istuva paita. TOISAALTA ei kannata tuijottaa liikaa löysä-kireä-sääntöä, hyvin laskeutuva, ohuempi paita ja raskaammin valuvat housut on myös hienoa. Tämä kokonaisuus vaatii paidan helman tunkemisen housunkaulukseen - paita puoliksi housuissa on kokeilemisen arvoinen myös pidempien tunikoiden jne. kanssa.
Puuvillatrikoo raikastaa kiiltävän polyesteri-viskoosi-satiinin (I know, I know, mutta puolustuksena mainittakoon, että tää ei ole yhtään sähköistä!). Tummansiniset pöksyt ja harmaantunut printti ovat myös kevyempi pari kuin jos housut ja printti olisivat mustat. Mun värityksellä kovin musta asu on helposti turhan kovannäköinen, punertava tukka tykkää väreistä. Kannattaa siis miettiä nämä omat perusvärinsä oman värityksen kauttta - ne värit missä viihdyt ja jotka "unohdat" päivän aikana, ovat just ne oikeat, sanoi väriopas tai Sokoksen tyylikonsultti mitä sanoi.
3. Kesäsateella ja sen jälkeen paras kenkä on kolhuja kestävä, paksupohjainen, vuoreton/nahkavuorinen saapas. Näistä kirpparibuutseista ainakin omaan mieleeni tulevat Isabelle Marantin lötkövartiset. Ruskea on ehdoton kesäkenkien väri, nämä näyttävät märkää asfalttia ja mukulakiviä vasten superkauniilta.
4. Puuvillainen perusjakku selkeyttää kokonaisuutta, ja lämmittää! Mummun vanha nahkalaukku on kaunein kesävalossa, ja sinne mahtuis festarielämäkin.
5. Ohuet puuvilla-, silkki- ja pellavahuivit lämmittävät ja toisaalta suojaavat paahteelta. Parhaimmillaan leveän huivin onnistuu kietomaan luontevan veistoksellisesti. Ajattele huivin tarkoitukseksi kasvojen kehystäminen, äläkä vedä sitä kireälle!
Aurinkoiseen festari/luuhauspäivään vaihtaisin t-paidan parin hihattoman, harmaan topin yhdistelmään - kerrostamalla ei näytä siltä kuin olisi unohtanut pukea - ja saappaat hopeasandaaleihin. Huivin voisi korvata matonkuderykelmällä ja jakun viskoosineuletakilla, joka pitää solmia. Sama meininki, eri vaatteet. Toivottavasti nähdään vielä sekin yhdistelmä in action...
Mitenkäs, heräsikö teille tästä ajatuksia, kommentteja, vastaansanomista?
|
16 kommenttia
|