Thrash me, crash me, beat me till I fall, I wanna be a victim for you all. Oh bondage, up yours!
Vakituiset kolme lukijaani lienevät huomanneet, että pidän niinkutsutun elämäni ja arkeni tästä blogista kaukana - lähinnä siitä yksinkertaisesta syystä, että itsestäni on vaivaannuttavaa lukea jonkun tuntemattoman henkilön tilitystä ihmissuhteista tai työstä, saati ihailla heidän vaiheikasta seuraelämäänsä, kun haluaisin vain nähdä, millainen mekko niillä on tänään tai mitä ne ajattelivat ensikauden Pradasta. (Tiedostan olevani lukutaipumuksineni kovin yksin, eikä siinä mitään. Chacun à son goût jnpp.) Oma arkenihan on sitä, että taon sylitietokoneeni näppäimistöä pukeutuneena pitkiin kalsareihin ja vielä pidempiin villasukkiin. Iltaisin luen jotain vanhaa kirjaa ja syön ehkä vähän pähkinää (ja toivon että kunpa joku odottaisi minua jossakin).
Tänään oli kuitenkin niin tapahtumien täytteinen päivä, että otan askeleen kohti trendikästä lifestylebloggausta.
Taottuani työpäivän verran tietokoneeni näppäimistöä kävin suihkussa ja aiheutin laajahkon vesivahingon. Huoltomies oli mukava, ja tulipahan pestyä lattiat.
Saatuani kerättyä koko omaisuuteni kuivumaan sängyn päälle, meikkasin omituisen paljon (myös pinkkiä huulipunaa!) ja lähdin juhlistamaan Kirsi Nisosen ja Bob Helsingin ylioppilaslakettia.
Päätin ryhtyä naiseksi, joka ei raahaa turhia laukkuja, ja sulloin bleiserin taskuun ihan liian ison "kiinalaiskukkaron", semmoisen, joka löytyy joka pikkutytöltä. Siellä oli mm. rahaa 95 senttiä, se pinkki huulipuna ja elinluovutuskortti. Systeemiä pitää vielä jatkokehitellä.
Verkostoiduin hullun lailla, ja pohjustin pikaista muuttoani Tallinnaan (mitä olen suunnitellut keväästä 2003).
Sipsuttelin pitkässä kapeassa hameessa ja 12 sentin koroissa herkuttelemaan kausiruoalla - onneksi sain matkalla kuuman vinkin, mistä hankkia seuraava polkupyörä (en mä vielä sitä teille kerro). Tuli taas todistettua, että särki on hyvä kala.
Kotimatkalla metrossa pohdin, olisiko elämäni muodostunut erilaiseksi, jos olisin ajoissa oppinut kähertämään ripseni ja suoristamaan hiukseni.
Maanantaina edesmenneen Poly Styrenen elämäntuotanto on soinut päässä taukoamatta, syystä, ja onneksi.
(Päivän Asu: Jakku Jil Sander, hame Rick Owens, t-paita H&M, kengät AF Vandevorst, sormukset Laurase ja Indian Summer. Oli mulla sit tuolla ulkona vielä vintage-takkini - Irja Leimu for Pentik - ja joku huivi.)
|
5 kommenttia
|
