Tu n'auras plus besoin d'argent ni de vêtements élégants. Il te faudra de la souplesse, de l'audace de l'adresse, de la tendresse de tigresse.
Lomaltapaluuta helpottaakseni (ja vältelläkseni oikeita töitä) jatkoin tavarakaaokseni inventaariota. Mieluisimmasta päästä, eli kengistä. Pitkän vatkuttelun jälkeen heitin kylmästi pois loppuunkäveltyjä vuosikertakenkiä. Niin ihania kuin 70-luvun ja 80-luvun alunkin suomalaiskengät ovat, joskus jokaiselle kulutustavaralle tulee aika, jolloin ei enää kannata korjauttaa viisi kertaa katkennutta lenkkirautaa, riekaleiksi kulunutta nahkaa, vanhuuttaan murenevaa pohjaa. Ainakin voin olla hyvillä mielin siitä, että minä ja suutarilauma olemme antaneet kenkäkaunokaisille monta hyvää vuotta ja paljon käyttöä.
Ja jäi mulle nytkin jemmaan riittävän monta siroa kaunotarta, joiden aika ei ole juuri tämä, kolhompaa tai raisumpaa kenkää vaativa syyskesä 2010. Ne odottavat silkkipaperin ja laatikoiden sisällä oikeaa aikaa.
Kuluvana kesänä olen tehnyt kenkäosastollakin kauan haaveilemiani hankintoja, roimista alennuksista, kuten olen kertonut. Taisin alkukesästä myös vähän palkita itseäni - juuri sillä tavarataivas-tavalla, jota niin usein piikittelen. En sentään sortunut valehtelemaan itselleni, että nämä Acnen piikkikorkoiset nupukkiavokkaat olis vähän niinkuin sijoitus, vaikka minun mittapuullani pirskatin kalliit olivatkin.
Röyhkeän teräväkorkoiset, hillityn teräväkärkiset, platform-pohjaiset ja sisältä pehmoiset kengät ovat juuri minulle ne peruskorkkarit, joiden perään olen aikuisikäni haikaillut. Kiinnostavuutta lisää kärjen kaunis muotoilu, joka antaa varpaanjuurten pikkuisen pilkahtaa... Nämä odottivat minua Gaudetessa, joten tulihan siinä edes tuettua kivijalkayrittäjää. (Hauska fakta muuten on se, että Acnen omassa verkkokaupassa tuotteiden hinnat ovat usein kalliimpia kuin helsinkiläisliikkeissä.) Tämän tyylisistä olen blogijulkisestikin haaveillut kauan.
Helsinkiläisestä liikkeestä ovat nämä toisetkin. Harmaat, mokkaiset ja buutsimalliset nilkkurit löysin Beamin alesta. (Merkki on Ash.) Onneksi, sillä tukevakorkoisten syyskenkien metsästys pelotti jo etukäteen. Pitkään hellimäni ajatus harmaista kengistä toteutui. Kenkien mallikin on mulle henk.koht.klassikko, ei mikään ysärijämä, toisin kuin ilmeisesti monelle kengänkuluttajalle täälläpäin...
Haluaisin syksyksi vielä pitkävartiset mustat saappaat, mutten todellakaan tarvitse mitään, etenkin kun huomasin kaikesta ylimääräisesta huolimatta rakastavani viime talvena hankkimiani Carin Wester -saapikkaita sydämeni pohjasta. Otin nekin jo esiin, haistelin nahkaa, kokeilin karvavuorta paljaaseen jalkaan ja mietin, voisiko kenkäkokoelmani ehdottomasti mukavimmalla parilla alkaa hillua jo nyt - edes iltaisin?
Siivousoperaation aikana törmäsin myös pienoiseen murheenkryynikenkäpariin. Olin onnessani, kun löysin nämä Ril'sin herrainkorkkarit reilu vuosi sitten. Kuitenkin ne ovat jääneet tosi vähälle oikealle käytölle, ikään kuin kenkä olisi liian... sievä mulle. (taitaa olla pyöreähkö kärki, joka mua hämää.)
Koska tämän syksyn herrainkenkätrendi viehättää, ja koska en todellakaan aio ensimmäisenä rynnätä ostamaan matalia sellaisia, taidan antaa näille uuden mahdollisuuden. Olisiko teillä hyviä vinkkejä, minkä kanssa näitä puetaan? Itse ajattelin ainakin vajaamittaisia, aika slimmejä "prässihousuja", jollaiset mulla on silkkisenä...
Saatan myös siirtää nämä kirppiksen puolelle, joten jos joku Helsingissä liikkuva kokoa 39 haluaa laadukkaat, nahkaiset, kumipohjaiset, Italiassa tehdyt popot, on hän hyvä ja tarjoaa. (postikulut tämmösille ovat niin kovat, että morjen.)
Ilman BERLIINI-hehkutusta ei selvitä vieläkään, kahdesta syystä:
1) Suurilta osin kesäisen kaupungin katutyyli ja paikallinen muoti oli mulle vähän liian nättiä, hauskaa (hui kauhistus) tai tanskalaista. Kenkiä en edes etsinyt, mutta jokaisen muodista kiinnostuneen kannattaa vierailla Andreas Murkudisin AM1, AM2 ja AM3 -nimisten liikkeiden kokonaisuudessa (Münzstrasse 21, sisäpiha). Linkin takana verkkokaupassakin voi ihailla mm. Margielan "sorkkakenkiä". Tämmöisiä mestoja tarkoitan, kun sanon, että muotia voi ihailla kuin taidetta gallerioissa. (Voihan sieltä aina ostaa kotiinviemisiksi jonkun kiinnostavista saksalaisista muotijulkaisuista...) Toinen lempparini "oikeista" muotikaupoista oli Temporary Showroom, Kastanienallee 36a.
2)Stereo Total -parivaljakko, joiden esimerkin perusteella päättelin 90-luvulla, että maailman siisteimmät ja samalla sydämellisimmät luovat ja hassut ihmiset asuvat Berliinissä. En välttämättä ole vieläkään väärässä.
|
4 kommenttia
|
