Lisää kikkailua likaisella lattialla, vuorossa virallinen pikkumusta!

1726511.jpg1726516.jpg1726521.jpg


Pellavaneulemekko - äidin vanha InWear, kaukaiselta 1990-luvulta, jolloin InWear merkitsi vielä Laatua, ei ekassa pesussa resahtavia vinosaumaisia hetaleita. Mulla on edelleen aktiivikäytössä lafkan mustikanpunainen (joo, mustikanpunainen) trikoopaita circa 1997. Mamma lyhensi alunperin pohjepituisen mekon mulle sopivaksi (näytän pitkässä, kapeassa hameessa muumipapan ja barbabellan rakkauslapselta). (Herraisä, mahdun kokoon S!?! Noutopizzaa ja Nuorta Rakkautta -dieetti toimii!)

Bootsit - osto&myyntiliikkeestä Tampereelta, sieltä niinkun rantatien/Paasikiventien katveesta, käykää ihmeessä ja tehkää löytöjä! Puljua pyörittää mahtava setä-ihminen. Nää on italialaiset (Mario Valentino tjsp), käyttämättömät (paitsi mä olen nyt käyttänyt kolme vuotta), ja suklaanruskeaa krokodiilinnahkaa. Elämäni parhaiten käytetty 10 euroa.

Sydänriipus sydänystävältäni Lotalta, hopeasormus kirppikseltä.


Viimeisessä kuvassahan mun tukka on vahingossa vähän niinkuin Lykke Lillä,  jonka olemassaolosta ja ihanuudesta olin täysin tietämätön, kunnes Sannan
postaus avasi silmäni ja korvani.Nyt en sitten muuta kuuntelisikaan kuin Little Bitiä ja I'm Good I'm Gonea. Enkä tekisi muuta kuin harjoittelisi tuota Pikku Myy -nutturaa.





 
031508_lykke_li_happy.jpg

Vihdoinkin löysin tyyli-ikonin, jolla on samanväriset hiukset kuin mulla!