Olen haaveillut koko syksyn joustosamettisesta, eli kuten minun nuoruudessani sanottiin, plyyssisestä mustasta paidasta. Olen myös yrittänyt keksiä, missä yhteydessä voisin käyttää isäni vanhoja kalvosinnappeja.
Samettipaitojahan on ollut liikkeet väärällään syksyn ajan, mutta ainakaan minun materiaalikranttuihin hyppysiini ei ole osunut kuin niitä diskokiilteleviä, 100% polyesteriä olevia hiostavia mutta ohuita viritelmiä.
Kuinka ollakaan, vaatevarastoni osastolta "oloasujen hautuumaa" löysin Nanson paidan, joka on just niin ihanaa, paksua ja tiivistä joustosamettia kuin olla pitää. Lisäksi siinä on kauhean kaunis kaulus, josta mulle tuli jotenkin keskiaikainen mies -olo.
Trumpettimalliset hihat suorastaan huusivat skarppaamista niillä kalvosinnapeilla.
Kapeisiin, korkeavyötäröisiin farkkuihin (Lindex) ja niittivyöhön yhdistettynä fiilis ei ollut enää yhtään oloasunuhjuinen. Epäilen kuitenkin, että mun kamerassa on salainen Francis Bacon -asetus, ks. keskimmäinen kuva.
Ottaen huomioon, että olen mustiinpukeutuva minimalisti, mulla on harvoin jos koskaan täysmustaa asua. Tähänkin parhaat saappaat olivat ruskeat juhanipalmrothit, joiden nahka taitaa ikävä kyllä vedellä jo viimeisiään.
Vintage-aarteiden korvaajiksi eivät tietenkään kelpaa mitkätahansa perussaappaat. Anna-Maria haaveili Acnen Avenue-saappaista, ja niin teen minäkin! (Vielä niitä olis verkkokaupassa alessakin, "huokeaan" 176 euron hintaan. Myös ruskeina ja mokkaisina, auh!)
Videolla kuultava Mikko Saarela & Organin esittämä suomi-elektron merkkipaalu soikoon erityisesti sille, joka on etsiytynyt tähän valtakuntaan hakusanoilla "Stubb meikkaa".
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.