Kuten tiedätte, viihdyn hyvin harvoin hameissa, mekoista puhumattakaan. Saan astmaoireita vaatteiden diminutiivinimittelystä (mikä ihme on takkinen? Kutistunut nuttu, joka ei mene edes kunnolla kiinni?). Silloin tällöin tähtien ja oman pään asento kuitenkin johtaa tilanteeseen (yleensä alennusmyyntien loppurysäysten aikaan), jossa klikkailen tositarkoituksella läpi edullisten (ja tyyriimpienkin) verkkoputiikkien liehuvia mekkosia ja tekokuituisia söpöläishamosia.

Jotta jatkossakin muistaisin olla jatkamatta kassalle, muistutan itseäni ja teitä, että minulla on jo minulle täydellisin pikkumekko. Myös loppukesän pimeneviin iltoihin.

100_0400.JPG100_0402.JPG

Mekkoni on yhden lempimerkkini, tamperelaisen Dead Birds & Lionheartin tuotantoa. Se yllä olen vahva kuin naiskosmonautti tai keskiajan linnanrouva, joka on lainannut poikansa sotisopaa ja karauttanut taistoon. Ja yhtä hauras kuin perhonen.

100_0427.JPG

100_0422.JPG

100_0426.JPG

Täydellistä vaatetta ei  tarvitse kuorruttaa. Tässä mokkanilkkureiden ja sormusten ohella ylpenä esittäytyy omatekemä nahkahapsukoru. Täydellinen mekko sietää nuhjuisen päivän illan nuhjuisen nutturankin.Täydelisen mekon leikkaus toimii myös kuukauden niinä päivinä, kun ihminen on pelkkää turvonnutta vatsaa.

100_0423.JPG

Mekon materiaali on silkin, puuvillan ja polyesterin paksu, ikäänkuin öljyisesti laskeutuva liitto. Miltei musta harmaa on aika uskomaton kesäillan pilvistä sinisyyttä vasten.

100_0413.JPG

100_0418.JPG

(Kamerasta katsottuna näissä kuvissa oli pelkkää vikaa. Onneksi näin väärin!)

Dead Birds & Lionheart -vaatteita saa ainakin Marian ja Annin Laws of L1ght -liikkeestä, joutukaa sinne!