Olen miettinyt pitkään, mihin suuntaan menisin hiusteni kanssa - kesän haalistama oma väri ja stressin haalistama oma naama tuntuivat kaipaavan jotakin skarppaavaa, väriin ja malliin. Kun ystäväni Jukka etsiskeli "aikuista, tyylikästä naista" (tähän on tultu) Tigin ja Fudgen koulutustapahtumaan, ilmottauduin mukaan - mulla on hyviä kokemuksia SKT:n hiusmallina olosta. Ajattelin ensin toivoa jotain tummempaa väriä ja kevyttä saksien lipsuttelua puoleen selkään ulottuneen hippitukan liepeillä, mutta huomasinkin tuoliin istuttuani haluavani antaa Markolle vapaat kädet. Niinpä taapersin illalla kotiin onnellisena syvänpunaisen moppitukan kantajana.

Ajattelin jatkossa antaa hiusten kasvaa mutta säilyttää niskaan pitenevän paasimallin, ihan niinkuin Brian Jones, Anita Pallenberg ja Mireille Matthieu.

Näissä kuvissa vilahtaa viimein äitini neuloma puuvillapaita, jonka hän suunnitteli tämän keväällä Olivian toimituksen blogista löytämäni Pringle of Scotlandin paidan perusteella. Sitä ihanampi on vain merinovillainen puolipatenttineule, joka valmistuu Pirkanmaan hikipajassa as we speak.