Vietin pari viikkoa kaipaamaani hiljaiseloa Berliinissä.

Sain tavata ihailemani historiantutkijan Katriina Lehto-Bleckertin. Joimme Kreuzbergin Viktoriaparkin vieressä kirsikkamehua, hätistelimme ampiaisia ja puhuimme tuntikaupalla, mm. Meinhofista.

Elin ystävältä lainaamassan asunnossa keskellä antiikkia ja uutta taidetta, etenkin Janne Räisäsen.

Lomani ajaksi osui kesän pisin hellekausi. Naapurin lapset osoittivat, että Freikörperkultur elää.

Berliinin ristiriita, suurkaupungeista rennoimman ja jotenkin iloisimman elämä keskellä verisen lähihistorian muistoja ei lakkaa kiehtomasta.

Join kaljaa skeittareiden kanssa puistossa, jonka lähellä ihmiset kuolivat yrittäessään hypätä kerrostaloikkunoista vapauteen vain 50 vuotta sitten.

 

Yritin elvyttää saksaani lukemalla paikallislehdistä pormestarin vaaleihin liittyvää keskustelua. Välillä rentouduin amerikanenglannin parissa. (Easton Ellisin uusin jätti väliteoksen maun, verrattuna mestarilliseen Lunar Parkiin, mutta on silti lukemisen arvoinen. Michael Cunninghamin häkellyttävän kaunis, häkellyttävää kauneutta käsittelevä By Nightfall taas innosti jopa ikioman romaanini luonnosteluun, mutta en mä semmoista ikinä julkisesti myöntäisi.)

Valitsin vuoristonektariinin Euroopan herkullisimmaksi hedelmäksi. Kakkonen on vuoristopersikka.

Suomi-instituutin kattoterassilla käytiin kiinnostavaa keskustelua identiteetistä

Otin tietenkin omakuvan instituutin vessassa. Heiluin puoli kesää tässä H&M:n alennusmyynnissä vitosella ostamassani maksimekossa. Ylensä sen päällä oli Järvi Muodin silkkitoppi. Rannekoru matkamuisto Mitten COS-liikkeestä.

Join kaljaa myös yllämainitun Jannen kanssa paikassa, joka ravisti sisäisen Edward Hopperini hereille.

Jossain päin Mitteä löytyi vahingossa myös sisäinen abstrakti ekspressionistini.

Väliaikaiskodin omakuvien taustalla Jannen maalaus "Ihanat sexyt sukkahousut vaaleanpunaisella". Kuten Mikko saattaisi sanoa, put that in your pipe and smoke it, Cindy Sherman.

Nyt haluaisin kuulla sinulta, lukijani, mitä teit kesällä - mistä innostuit, missä luuhasit, mitä luit, mitä ajattelit?

Jos kerrot sen edellisen postaukseni kommenttiboksissa, a) osallistut arvontaan pääsylipuista Tavastian uudelle, lupaavalle PopLife-klubille ja ennenkaikkea b) vakuutat väsähtäneen bloggarin siitä, että tämä ei ole vain yksinäistä huhuilua ja että tätä tapaa yrittää kommunikoida kannattaa vielä jatkaa. 

Kiitos jo etukäteen.

Ps. Vierailin myös lempikirjakaupoissani Issue Berlin ja Do you read me?! Niistä löytyi mm. Sleek Magazine, josta taas löytyi Alpines.