Selitin eilen ystävälle, että käytän shortseja mm. siitä syystä, että hameessa näytän drag queenilta - enkä miltään Candy Darlingilta, vaan polttariporukoita ruotsinlaivalla viihdyttävältä, huonosti parran ajaneelta äijältä naisten vaatteissa. Tarkastellessani näitä hämäriä "illan asu" -kuvia taas havaitsen näyttäväni shortseissa jonkinlaiselta jälkimodernilta tulkinnalta Sirkka-Liisa Anttilasta. Sovitaan, että kuvakulma lyhentää ja leventää... Sovitaanhan?
Pointtina tässä "asukokonaisuudessa" oli kuitenkin nätin (pitsitoppi BERLIINISTÄ) , nahkaisen (äidin pöksyistä leikatut shortsit) ja skarpin (Jil Sander -bleiseri) yhdistely omalla tavallani. Kädessä sininen rutistuslaukku. Eräs pukeutumista koskeva pakkomielteeni liittyy mustan nahan määrään - sitä saisi olla vain yhdessä kohtaa ihmistä per asu. Tässä mulla nyt kumminkin on myös mustat AF Vandevorst -kenkäni - kaikki säännöt voi unohtaa, jos kengät saavat sääret pitenemään ja sorjistumaan nuin puoli metriä. Ainakin "luonnossa".
Mielestäni esiin jäänyt jatkojohtohärdelli luo kuviini jäntevää industrialismin sykettä!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.