Selitin eilen ystävälle, että käytän shortseja mm. siitä syystä, että hameessa näytän drag queenilta - enkä miltään Candy Darlingilta, vaan polttariporukoita ruotsinlaivalla viihdyttävältä, huonosti parran ajaneelta äijältä naisten vaatteissa. Tarkastellessani näitä hämäriä "illan asu" -kuvia taas havaitsen näyttäväni shortseissa jonkinlaiselta jälkimodernilta tulkinnalta Sirkka-Liisa Anttilasta. Sovitaan, että kuvakulma lyhentää ja leventää... Sovitaanhan?

Pointtina tässä "asukokonaisuudessa" oli kuitenkin nätin (pitsitoppi BERLIINISTÄ) , nahkaisen (äidin pöksyistä leikatut shortsit) ja skarpin (Jil Sander -bleiseri) yhdistely omalla tavallani. Kädessä sininen rutistuslaukku. Eräs pukeutumista koskeva pakkomielteeni liittyy mustan nahan määrään - sitä saisi olla vain yhdessä kohtaa ihmistä per asu. Tässä mulla nyt kumminkin on myös mustat AF Vandevorst -kenkäni - kaikki säännöt voi unohtaa, jos kengät saavat sääret pitenemään ja sorjistumaan nuin puoli metriä. Ainakin "luonnossa".

Mielestäni esiin jäänyt jatkojohtohärdelli luo kuviini jäntevää industrialismin sykettä!