Visuaalista ja kaikenlaista muutakin inspiraatiota pimeisiin elokuun öihin tarjoaa vihdoin viime yönä (maailman ihanimman vertaisverkkolataajan avulla ja seurassa!) näkemäni, suuren suosikkini Bernardo Bertoluccin elokuva "The Dreamers" .Leffassa on kaikki oleellinen: Pariisi, Pariisi kesällä -68, variaatio ikuisesta tyttö ja sen veli, ja toinen poika -teemasta (vrt. Les enfants térribles, Brideshead Revisited, joku antiikin myytti jota olen liian sivistymätön nimeämään, jne), sekä ilmiselviä että vähän hoksaamista vaativia sitaatteja toisiin leffoihin, tolkuttomasti kummankin sukupuolen nuorta, kaunista lihaa, ja mainitsinko jo Pariisin?

Kuten Bertoluccin parhaissa leffoissa aina, elokuvan seksuaalisuus ei mahdu normimaailman kaavoihin, eikä jokaikisen kuvan ylenpalttinen kauneus normikatsojan odotusarvoihin. Katsokaa ja häkeltykää! (Ja katsokaa vähintään Fasisti (Il Conformista), Viimeinen tango Pariisissa ja La Luna, ellette vielä ole ennättäneet!)

 
eva_green5.jpg

eva_green1.jpg 

dreamers350.jpg

18366183.jpg

image.php?id=3450_39444183_dreamers203.jpg

303281.jpg 

Valitettavasti englannikielinen traileri, itse näin englanniksi tekstitetyn, italia-ranskaksi dubatun version, mikä toi oman lisänsä:



Otsikon Françoise Hardy -klassikko, "Tous les garçons et les filles" soi elokuvassa treffeillä, ja soi aikoinaan myös Sugar Kanen "Serge & Destroy" -yhtyeen keikkaohjelmistossa! Oi niitä aikoja.